Antagon
Yoga Center@Antagon Facebook event.
Uusi taidebiennaali Antagon Turussa 21.–31.8.
Lisänimellä ”Turun Bailuviikot” tunnettu tapahtuma nostaa esille erityisesti turkulaisia taiteilijoita ja kokeilee samalla uudenlaista taiteen rahoituksen mallia, tapahtumapaikkoja ovat mm. Titanik-galleria, Vartiovuoren observatorio ja VPK-talo.
Erityisesti äänilähtöistä taidetta esittelevä Antagon järjestetään ensi kertaa Turussa 21.–31. elokuuta. Tapahtumassa näyttäytyy laaja spektri erityisesti turkulaisia alan tekijöitä. Mukana ovat mm. Elina Minn, Shinji Kanki, Jenna Sutela, Maanalainen seurakunta laulaa ja Jaakko Pallasvuo. Antagonissa nähdään myös useita ulkomaisia vieraita. Esimerkiksi Ida Lehtosen vetämä Yoga Center tuo Titanikiin neljän päivän ajaksi joukon tämän hetken kiinnostavimpia tekijöitä ja teoksia. Ohjelman on kuratoinut Kimmo Modig, jonka aiempiin projekteihin kuuluvat mm. Sounds Like Work -tapahtuman kuratointi Kiasmassa ja Flow Festivalin kokeellisen musiikin ohjelmiston kokoaminen vuonna 2010.
Antagonin teosten aihepaletti on laaja. Maledetta Primavera on Elina Minnin ohjaama elokuva, joka käsittelee Turun taideskeneä hermostuttavan lähietäisyyden päästä. Säveltäjä Shinji Kankin teos Variations & Theme for Solo Piano puolestaan levittäytyy Turun kaduille. Jenna Sutelalta nähdään moniulotteinen mediaprojekti New Degrees of Freedom, jota hän tekee yhdessä graafisen suunnittelijan Johanna Lundbergin ja eri yhteistyökumppaneiden kanssa.
Koko ohjelma on nähtävissä Antagonin nettisivuilla: http://lolnoei.tumblr.com
Antagonia suunnitellessaan Modig on samalla luonut kokeellisen mikroilmaston mahdolliselle uudenlaiselle taiteen tukijärjestelmälle. ”Jaoin budjetista osuudet kullekin tekijälle ja annoin heille vapaat kädet”, Modig kertoo. ”On mielenkiintoista seurata tuotantoprosessin eroja yksilöllisesti ja eri taiteilijasukupolvien välillä.”
Modig näkee Antagonin tunnuslauseen ”kun mulla on nälkä, syön maata jalkojeni alta” kuvaavan hyvin omaa tilannettaan. Modigin hänen esittämänsä kritiikki kotimaisesta taidekentästä romuttaa hänen oman “varmistellun” asemansa. Lause kuvaa yhtä lailla jatkuvaa uusiutumista kuin neoliberaalille ajallemme tyypillistä epävarmuutta.
Käsitteellisesti Antagoniin liittyvät seuraavat ”teesit”, jotka Modig esittelee:
1. Ammattimaisuus on perisynti: Vaikka toimenkuvat ovat eriytyneet ja ammattilaisten arvostus korkealla, tosiassa valtaosa esim. kulttuurialan töistä ei vaadi kuin päättäväisyyttä. voin yhtä hyvin tehdä äänisuunnittelua, kuratointia, valokuvausta kuin näyttelemistä. mitä tahansa voi tehdä riittävän hyvin, niin että se ajaa asiansa. Laatu ei ole kiinnostavaa, tahdittomuus on.
2. Instituutioiden tehtävänä ei ole sallia vaan bailata: Olen tehnyt töitä useille kotimaiselle taideinstituutioille. Etsin rakkautta ja bileitä, en lupaa tehdä omiani nurkassa.
3. Yksilöt ovat kaikki: Tilat, tittelit, historia, instituutio tai raha eivät ikinä kerro mitään sisältöjen tasosta. Tason luovat ihmiset.
4. Taiteen tekeminen on taidetta: Jokainen tiedote voi olla teos. Mitään sääntöjä ei totta tosiaan ole. Taiteilijoiden ja johtajien on opittava maksamaan 100 000 euroa hammastikusta, määrittämään itse työaikansa, yksinkertaisesti unohdettava kaikki odotukset ja pönöttäminen ja se tappava kohtuullisuus.
5. Suomen kansallinen strategia on oltava sekoilu: Rohkeus on ainoa asia johon Suomella on varaa. Ainoa mikä meissä on kiinnostavaa on kyvyttömyytemme oppia eurooppalaisia käytöstapoja. Metsä on kiinnostava aihe taiteelle ainoastaan jos siellä vedetään sieniä.
Turun päätapahtumansa ohella Antagon järjesti Helsingin Sorbus-galleriassa heinäkuussa ennakkotapahtuman, joka sisälsi performansseja ja paneelikeskusteluja.
