Orkut -näyttely valottaa Jenna Sutelan työskentelyä Physarum polycephalum -nimisen limasienilajikkeen parissa, osana organismeja ja organisaatioita vertailevaa Orgs-projektia. Tämä yksisoluinen eliö ja muinainen elämän muoto, jota tutkitaan tänä päivänä lupaavana “luonnollisena tietokoneena” niin karttatieteiden kuin robotiikan alueilla, esiintyy monissa Sutelan viime aikaisissa teoksissa.
-
-
Maija Annikki Savolainen: Preesens / Presenceness | 21.4.–14.5.2017
Titanik-galleriaan rakennettujen installaatioiden avulla voi seurata valon sisältämän informaation kääntymistä ja tallentumista kasvien biomassaksi ja äänimaisemaksi. Vastakohtana perinteiselle valokuvaukselle, jossa valotushetken ajankohta on eri kuin kuvan katseluhetki, installaatiot toimivat reaaliajassa. Ne ottavat valoa vastaan ja kääntävät sen sisältämää informaatiota uuteen muotoon siinä nykyhetkessä, jossa kävijä kohtaa ne galleriatilassa. Näyttelyn avajaisia vietetään torstaina 20.4. klo 18-20.
-
Lauri Tujula: Walden 31.3.–16.4.2017
Lauri Tujula’s works can be described as newmedia art where his expertise on graphic design and gaming is combined. He is particularly interested in how to incorporate games and new virtual reality technologies to his artistic work. For his solo exhibition at Titanik, Tujula will build a multi-medial piece reflecting his own life.
-
Pavel Ekrias: Trajectory 3.–26.3.2017
Pavel Ekriaksen mekaaniset veistokset vievät katsojan ajallisuuden äärelle. Teokset eivät osoittele, mutta niissä on vahvasti läsnä ajan kokemisen ihmisnäkökulman positiiviset ja negatiiviset aspektit. Lohdullinen, hilpeä uusiutuminen ja sen odotus rinnastuu samanaikaisesti arkiseen toistoon ja vääjäämättömän päämäärän läheisyyteen.
-
Kaarlo Stauffer: In the Wake of Poseidon 3.–26.2.2017
In the Wake of Poseidon on Kaarlo Staufferin (-88) neljäs yksityisnäyttely ja eräänlainen sisarnäyttely lokakuussa 2016 TM-galleriassa järjestetylle In the Light of the Miracle -kokonaisuudelle. Näyttely sisältää öljyvärimaalauksia, joista viimeisimmät ovat valmistuneet tammikuussa 2017.
-
Sauli Sirviö: Step into the whole new realm 1.–31.12.2016
Joulukuun ajaksi jätän Titanik galleriaan alter egoni. 360 astetta ympäri pyörivän avattaren mukana aukeaa uusi valtakunta.
For the December I’ll leave my alter ego in Titanik gallery. As the avatar spins 360 degrees it unfolds a whole new realm.
-
Fin_between, 3.12.2016–3.1.2017
Fin_between näyttely Arena1 näyttelytilassa (Los Angeles, USA) tarttuu suomalaisuuteen omaleimaisena tapana tehdä ja kokea taidetta. Taiteilijan työ on globaalia poliittista, sekä taiteellista diskurssia, johon suomalaisuudella on oma hyvin erityinen tulokulmansa. Kyseessä on vaihtonäyttely QiPO:n kanssa, joka järjesti kesäkuussa 2016 Lazy Susan näyttelyn Titanikissa.
-
Anneli Nygren: Art House Television 10.–27.11.2016
Jotain uutta, jotain vanhaa. Jotain lainattua. Paljon värejä ja mustavalkoefektejä. Tätä kaikkea on Art House Television. Art House Television on kuvitteellinen TV-kanava, joka herää henkiin parin viikon ajaksi Titanik -galleriassa 10.11.
Something new, something old. Something borrowed. Lots of colours and black and white effects. Art House Television is all that. Art House Television is an imaginary TV-channel, which comes alive for one week at Titanik -gallery.
-
Reija Meriläinen: Crush, 22.9.–2.10.2016
Murskaaminen tuntuu jossain sisällä. Se samanaikaisesti kauhistuttaa ja kihelmöi. Se saa minut ajattelemaan painavuutta yleensä, crushing- ja squashing-fetissejä sekä sitä kuinka lapsena puristin karkkeja kirjojen välissä oman painoni avulla littanoiksi, ja ne maistuivat mielestäni niin paremmilta. Reija Meriläinen on helsinkiläinen taiteilija, joka työskentelee liikkuvan kuvan, installaatioiden ja veistosten kanssa, joissa yhdistyvät digitaalinen ja ruumiillinen.
-
Tuomo Rainio: Possible object, act II, 2.–18.9.2016
Tuomo Rainion näyttelyn lähtökohtana toimivat eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten taidemuseoiden avoimet kuvatietokannat. Viime vuosina kasvava määrä instituutioita on avannut tuottamansa datan vapaaseen käyttöön. Miljoonia teoksia on valokuvattu, dokumentoitu ja talletettu. Hyvässä tarkoituksessa tehdystä työstä on syntynyt kuvavirta, jossa taideteos näyttäytyy osana benjaminilaisen auran rappion yhä kehittyneempää ja syvempää hajaannusta.
